KANNANOTTOJA

KANNANOTTO  Kivikkoon suunnitteilla olevasta jätteenpolttolaitoksesta

23.10.07

Kontulan sosialidemokraatit ry. ovat käsitelleet useamman kerran tänä vuonna YTV:n suunnitelmaa jätteenpolttolaitoksen tulevasta sijainnista sekä koko aiheeseen liittyvää YVA-menettelyä.

Paheksumme syvästi sinänsä demokraattiselta näyttävää asukkaiden kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia kommenttien antamiseen.

Kun YVA-lausunnon saa käsiinsä muutamia päiviä hyvässä tapauksessa viikkoa aiemmin ja kun selostus vilisee outoja termejä jotka koulutetultakin edellyttävät sanakirjaa ja siitä huolimatta pitää nostaa kädet pystyyn kaiken näköisten nano ja mikro grammojen edessä. Kuinka voidaan olettaa tavallisen kuntalaisen kykenevän sen sisäistämiseen varsinkaan tällä aikataululla.

Itse selvitys on kattavasti käsitellyt laitoksen mahdollista sijoituspaikkaa eri näkökulmilta vaikka jonkun tason asenteellisuutta ehkä onkin aistittavissa.

Osastomme ottaa silti kantaa lähinnä Kivikkoon suunniteltuna sijoituspaikkana.

Kontulan sosialidemokraatit eivät missään olosuhteissa halua tukea ns. Nimby-ilmiötä vaan osastomme on pyrkinyt tutustumaan aiheeseen neutraalisti kuullen myös sellaisia asukkaita jotka eivät ole Kivikon laitoksen vaikutuspiirissä.

 Emme kuitenkaan voi nähdä mitenkään hyväksyttävänä laitoksen sijoittumista Kivikon alueelle.

Suurimpana esteenä sille näemme jo nyt tukkoisen ja usein turvattoman  ja lähes vaarallisen Kehä I:n liikenteen sen risteävistä teistä puhumattakaan. Alue on kahden ruuhkaisen kehätien välissä ja molemmin puolin painaa päälle vielä kaksi muuta ulosmenotietä. Ruuhkat ja onnettomuudet ovat arkipäivää jo nyt saati tällä lisääntyvällä ajoneuvomäärällä joista valtaosa vieläpä olisi raskasta liikennettä.
Toisaalta myös Kivikon kohteessa lapsivaltainen asutus  on lähimpänä tulevaa hanketta. Se  painaa päälle jo nyt Kivikosta päin mutta lisäksi asutus lähenee myös Viikin suunnalta.
On vaikea uskoa ettei päästöillä ole lainkaan merkitystä lasten tulevaisuudessa. Eikä lasten puolesta voi tehdä sellaista ratkaisua jonka kestävyydestä ei ole varmuutta.

 
Joten toivomme hartaasti YTV:n löytävän sinänsä tulevaisuudessa välttämättömälle hankkeelle vähemmän riskialttiin sijoituspaikan.

Kontulan sosialidemokraatit ry.

Marjut Klinga pj.

Sivun alkuun

Kannanotto   itä-helsingin ajankohtaisiin ongelmiin

22.10.07

Kontulan sosialidemokraatit käsittelivät kokouksessaan 22.10.07 useita eri aihealueita lähialueiden tulevaisuuden näkymissä. Osaan niistä on jo aiemmin otettu kantaa kuten Kivikkoon suunnitteilla oleva jätteenpolttolaitos. Osa taas on tullut esille viime aikoina. Alla muutama kohta joita osasto toivoo kaupungin tasolla kehitettävän:

1. Liikennevirrat lähikaduilla ja tietty Kehäteillä alkavat olla huolestuttavan suuria. On oletettavaa myös että Vuosaaren satama tulee lisäämään Kehäteiden ruuhkautumista. Vaikka julkisuudessa on vakuutettu ettei näin tule käymään on tuo väite täysin epäuskottava. Uljailla juhlamenoilla avattu Suomen oloihin uskomattoman pitkä ja teknisesti upea tietunneli jouduttiin sulkemaan jo kahden päivän päästä teknisten häiriöiden takia eikä tiedetä milloin se avataan. Eli jos satama olisi jo auki liikenne ohjattaisiin kiertoteille jotka kulkevat tiukasti asutuksen keskellä ja jo nyt ruuhkaisilla tieosuuksilla.

-Itäväylän kunnostamista  koko matkalta pitää nopeuttaa

- Myllypuro-Kivikon liittymä pitää saada kuntoon

- raskas liikenne pitää ohjata muualle kuin asuntoalueille. Viimeisimpänä yllätyksenä saimme tietää, että Helsingin Energian ”voimalatontille” on suunnitteilla Concordian bussivarikko. Alueen käyttö bussivarikkona on  hiljalleen laajentunut ja aiheuttaa jo nyt   varsinkin aamuliikenteessä ruuhkatilanteita saati jos vuorojen määrä vielä kasvaa.  Bussivarikon sijoittaminen keskelle pientalovaltaista asuinaluetta ei varmaan ole kenenkään edun mukaista. Ensinnäkään ei lisääntyvää liikennemäärää ei  voi hyväksyä saati bussiliikenteen aiheuttamia  päästöjä .

2. Kivikkoon suunnitellaan milloin mitäkin toimintaa ajattelematta alueen kestokykyä. Jo pelkästään edellisessä kohdassa mainitut liikennemäärät osoittavat ettei missään nimessä voida tuoda alueelle sitä määrää kuljetuskalustoa jota Helsingin poltettava jätemäärä edellyttäisi lisäämättä monenkertaisesti sekä alueen päästöjä että onnettomuusriskejä.

            Eli ei jätteenpolttolaitosta Kivikkoon.

3. Terveydenhuolto koko Mellunkylän alueella pitää saattaa tasavertaiseksi keskivertokuntalaiseen  verrattuna. Lääkäriin pääsyn pitää toimia pikaisesti riippumatta missä päin Helsinkiä asuu.  Terveydenhuollon saatavuus omalla äidinkielellä siten ettei jää epäilystä tuleeko ymmärretyksi pitää kyetä takaamaan. Eli riittävä määrä ammattitaitoisia lääkäreitä ja muuta terveydenhuollon  henkilökuntaa on pyrittävä järjestämään jokaiselle terveysasemalle.

4. Metroradan varren lähiöiden yhteistä Kulttuuriraidetta (M-alueportaali) pitää kehittää koko alue huomioiden ja mieluimmin siten, että toiminta ei olisi vain yhden hallintokunnan alaista  sillä asukastoiminta jos mikä edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Olisi kätevintä jos Kontupisteen tapainen asukastoimintakeskus toteutuisi sekä Mellunmäessä ; Kurkimäessä että Myllypurossa. Yhteistyötä asukasseurojen ym. järjestöjen kanssa voi varmaan hyödyntää siten etteivät mahdolliset kunnostuskustannukset tilojen suhteen nouse liian korkeiksi ja aiheuta siten hidastuksia ja jopa peruutuksia toimintapisteiden aikaan saamiseksi. Alueilta löytyvää osaamista itse toiminnan pyörittämisessä pitää hyödyntää, koska kaikki tiedämme että vain siten ja tietty riittävät resurssit taaten voidaan saavuttaa maksimaalinen onnistuminen. Näin pienentäisimme syrjäytymisen riskejä mahdollisimman hyvin ilman mittavia ja kalliita investointeja.

5. Asuntojen tarve kasvavalla pääkaupunkiseudulla lisääntyy koko ajan ja sitä kautta on tärkeätä tarkastella uudelleen jo rakennettujen tonttien väljyyksiä silläkin uhalla, että lähikallio saattaa vaarantua. Kuitenkin pitäisimme ensiarvoisen tärkeänä sitä, että myös itäisellä pääkaupunkiseudulla säilyisi sekä nykyisille asukkaille, että jälkipolville Mustavuoren kaltainen luonnontilainen metsä. Alueelle suunniteltu 2000 asukkaan pientaloalue on suunnittelijoiden omastakin mielestä rikkonainen ja sisältää useita ongelmallisia heikkousvyöhykkeitä. Jo tällä hetkellä rakentamista odottaa useita satamilta vapautuvia alueita, lähiaikoina saataneen Sipooseen liittyen päätöksiä aikaan joten  rakentamiselle vapautuu  paremminsiihen soveltuvia alueita joten kannattaisi varmaan rakentaa ne ensin ja vasta jos ei muu auta niin viimeisimpänä ”pakkona” ottaa käyttöön tämänkaltainen suunnitelma.  Emmehän toivo lapsiemme joutuvan esittelemään omille lapsilleen DVD:ltä mikä on metsä.

Minkäänlainen puisto ei aja samaa asiaa eikä Mustavuoren jo nyt sataman ja lisääntyvän liikenteen puristuksiin jäänyt alue kestä enää jäljellä olevien suoja-alueiden kaventamista.

KANNANOTTO

Aihe: Pohjois-Vuosaaren  asemakaava

Aika: 10.12.07

Tekijä: Kontulan sosialidemokraatit ry.

 
Vaikka  Kontulan sosialidemokraatit ry. ymmärtää todella hyvin kaupungin paineet rakentaa lisää asuntotuotantoa ja monipuolistaa pääkaupungin asuntokantaa enemmän pientalovaltaiseksi varsinkin sen reuna-alueilta emme silti voi mitenkään hyväksyä näin selkeän virkistysalueen tuhoamista varsinkin kun se sijaitsee huolestuttavan lähellä arvokasta luonnonsuojelualuetta.

Lausuntomme kiinnittää erityistä huomiota kolmeen tosiseikkaan eli asukasdemokratiaan, alueen luontoarvoihin ja seudulliseen yhteistyöhön.

 Kaavaluonnosta on käsitelty yhteensä 4 kertaa ja jo Yleiskaava 2002:n yhteydessä alueen ja lähiseutujen asukkailta saatiin runsaasti palautetta siihen, että jos Helsingillä on onni omistaa luonnonsuojelualuetta sekä sen lähistöllä lähes luonnontilaista metsää pitää sitä ennemmin arvostaa ainutlaatuisena mahdollisuutena kuin tuhota muutaman sadan perheen asuttamisen takia.

 Yleiskaava 2002:n yhteydessä tehtiin selvitys rakentamisen sosiaalisista vaikutuksista. Siinä yhteydessä todettiin ko. Pohjois-Vuosaaren suunnittelualue ympäristökonfliktiherkäksi alueeksi.

Alueelle rakentaminen herättää voimakasta vastarintaa jopa aina ns. LULU-ilmiöksi asti. LULU eli paikallisesti ei-toivottu maankäyttö (Locally Unwanted Land Use) eroaa NIMBY ilmiöstä siinä että vastarintaa kokevat muutkin kuin ihan naapurissa asuvat. Aluehan on muidenkin kuin vuosaare-laisten vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä.

 Moni asia on yleiskaavan valmistumisen jälkeen muuttunut; mutta asukkaiden ja alueen käyttäjien vastustus ei. Kaava-alueen reunamille samaan vaikutusalueeseen on jo rakenteilla Fallbackan alue sekä tulossa jo vahvistetun kaavan omaava Kurki-Moisio. Molemmissa pääasiallinen rakennus-muoto on pientalot. Täten olisi syytä hyväksyä kuntalaisten toive siitä, että kaupunkia rakennet-taessa otettaisiin huomioon muutkin kuin liike-elämän tarpeet ja antaa jo nyt runsaasti kasvaneen Itä-Helsingin säilyttää korkealle arvostamansa liikunta- ja virkistysalueet

Asukasdemokratiaan vedoten  esitämme, että Pohjois-Vuosaareen suunnitellusta alueesta luovutaan toistaiseksi ja alueen käyttö ratkaistaan seuraavassa yleiskaavassa uudestaan. Toisena vaihtoehtona alue pienennetään käsittämään Niinisaarentien reuna-alue siten että siihen rakennetaan kerrostaloja, jotka voivat hyödyntää olemassa olevia julkisen liikenteen kulkureittejä sekä lähialueen muita palveluja.
Tarvittaessa rakentamisen voisi ulottaa myös Porslahdentien jälkeiselle osuudelle Laivanrakentajantien varteen. Täten saavuttaisimme lähes saman asukasmäärän säilyttäen silti alueen hyödyntämisen virkistyskäytössä. Näin säilyttäisimme myös Helsingin yhden geologisesti arvokkaimpiin kuuluvan kallioalueen Niinisaaren tien varressa, joka nyt kaavasuunnitelmien mukaan valtaosin tuhottaisiin.

Luontoarvot ihmisten arkipäivässä

Kireä tonttitilanne ja paheneva asuntopula koko pääkaupunkiseudulla ei oikeuta  ottamaan tietoista riskiä Mustavuoren luonnonsuojelualueen tuhoutumisesta. Eikä myöskään poistaa kuntalaisilta luonnonsuojelualueen ja Keski-Vuosaaren  väliin jäävän metsäalueen käytön  hyödyntämistä niin virkistys-;oppimis kuin tutkimustarkoituksissa.

Kaava-alueelle suunnitellut puistomaiset alueet ovat upeita missä tahansa muualla kuin korvaamassa olemassa olevaa metsäistä luontoa. Alueen monipuolinen käyttö kävelyyn, hiihtoon, suunnistukseen, pyöräilyyn, koulujen biologian opetukseen ja tutkimustyöhön on suunnitelman mukaan edelleen säilytetty, mutta jokainen lapsikin ymmärtää  minkälaista on hiihtää ihmisten takapihalla. Suunnitellun asuinalueen sekaan jääviä latuja on mahdoton pitää kunnossa. Lisäksi suositun Talosaareen suuntautuvan ladun lähtöpiste siirtyisi useita satoja metrejä pohjoisemmaksi.

Kaikki se rauha ja henkisten saati fyysisten voimavarojen kerääminen, mikä nyt on ollut mahdollista vain 5 minuutin kävelyllä julkisen liikenteen pysäkiltä olisi pois pyyhittyä. Se käyttäjäkunta joka tähän asti on aluetta käyttänyt ei todellakaan hakeudu asuinalueen keskelle ulkoilemaan saati hiihtämään

Oppimismielessä alueen käyttö myös loppuu sillä siellä nyt esiintyvien  useiden eri kasvi- ja eläinkunnan edustajien esiintyminen vaarantuu.  Suunnittelijoiden itsensäkin usein esille nostama Yleiskaava 2002  otti jo kantaa eräiden kasvien ja lintujen kohdalla  rakentamisen mahdollisista vaikutuksista sekä lisääntyvän asutuksen merkityksestä. Useamman eri kasvin sekä kallioalueen kohdalla käytetään sanamuotoa ”saattaa uhata tallaantuminen tai tuhoutuminen”

Nämä riskit kohdentuvat tietty lähinnä rakentamisen alle jäävään alueeseen, mutta vääjäämättä rakentamisella ja lisääntyvällä asukasmäärällä on vaikutuksensa myös varsinaiseen Mustavuoren luonnonsuojelualueeseen. Vaikka miten suunnitellaan ohjattavan virkistyskäyttö vaikkapa täyttömäen uuteen puistoon ei mikään suunniteltu reitti pidä ihmisiä poissa sieltä missä on aistittavissa oikeaa luontoa.

Uhanalaisimpana lajina voisi mainita vaikkapa korpihohtosammaleen  joka on koko Uudellamaalla erittäin uhanalainen sekä koko alueen merkittävyyden arvokkaana lintualueena joita koko pääkaupunkiseudulla tässä mittakaavassa ei esiinny muualla kuin Haltialan pohjoisosissa. Alueen merkitys lintualueena tuhoutuu jo pelkästään lisääntyvän virkistyskäytön takia sekä sen johdosta että kaava-alueen alle jää linnustollisesti arvokas korpi, jossa on tavattu mm. palokärkiä.

Aikanaan Vuosaaren satamaa suunniteltaessa ja siihen lausuntoja kerättäessä todettiin, että lähistöllä oleva Natura-alue ei vaarannu  sataman rakentamisesta tai sen liikennöinnistä eikä myöskään esimerkiksi Fallbackan alueen laajenemisesta, mutta jo silloin kehotettiin varovaisuuteen harkittaessa lisätoimia alueelle. Sataman ohella Natura-aluetta rasittaa nyt myös Kurki-Moision aiheuttama  tuleva lisäkäyttö sekä Itäväylän tulevat parannushankkeet.

Asian vakavuuteen vaikuttaa myös se, että  Natura-alueen suojavyöhyke kapenee huolestuttavasti.

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa(23.2.2007) toistetaan useamman kerran että jos rakentamisen yhteydessä käytetään kaikki mahdolliset lieventämistoimenpiteet välilliset vaikutukset eivät ole silloin todennäköisesti merkittäviä. Todennäköisyys ei kuitenkaan luonnon ollessa kyseessä ole riittävää.

Seudullisen yhteistyön merkitys

 Mustavuoren luonnonsuojelualueen Vantaan puoleiset osat ovat suojeltuja ja koska linnut ja muut eläimet sen enempää kuin kasvitkaan eivät tunne rajoja voisi olla perusteltua suojella myös koko Helsingin puoleinen alue Mustavuorta. Vantaan puoleinen alue ei sovellu sen paremmin rakentamiseen kuin liikkumiseenkaan joten se on ollut helppo suojella, mutta osoittaisimme hyvin edistyksellistä ympäristön merkityksen arvostamista jos voisimme jättää jälkipolville muutakin kuin pelkkää kivierämaata muutamalla puistolla pehmitettynä. Missään ei sanota, että pääkaupunki ei voi olla metropoli jos siellä on metsää sen enempää kuin voiko nykyaikaisessa metropolissa asuva oikeasti haaveilla omakotitalosta. Osoittakaamme korkeaa sivistystasoa säilyttämällä ihmisille avointa, väljää tilaa hyvien liikuntayhteyksien päässä missä kuntalaisella on vapaa oikeus tehdä sitä mikä hänen kyvyilleen parhaimmin soveltuu ja mikä hänen jaksamistaan parhaimmin tukee.

Koko ajan käytäessä keskustelua naapurikuntien välisestä yhteistyöstä ei ole myöskään perusteltua kaavoittaa kaikki mahdollinen vapaa kallio tai niittyalue vaan asukkaiden pitämiseksi kunnassamme. On täysin mahdollista että lähivuosina kykenemme katsomaan koko pääkaupunkiseutua yhtenä isona asumis- ja työssäkäyntialueena. Viimeistään silloin menee myös Yleiskaava uusiksi ja saamme rakennusmaata muualtakin kuin arvokkaalta kalkkikivikalliolta tai tyynylaavan päältä.

Tulevaisuudessa yhtenä kuntamme ja varsinkin itäisten kaupunginosien markkinointivalttina voisikin olla   luonnon omilla ehdoilla  kehitettyjen virkistysalueiden hyödyntäminen myös opetus- ja tutkimustyössä.

Sivun alkuun